Kuusi vuosikymmentä perspektiiviä – ajatuksia urasta ja yrittämisestä

Mitä vuosikymmenten yrittäminen Suomessa on opettanut? Mikä on muuttunut, miltä näyttää tulevaisuus? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa äskettäin 60 vuotta täyttänyt CraftHousen toimitusjohtaja Jarmo Kalliola.

”Olen saanut nauttia värikkäästä ja tapahtumarikkaasta elämästä. Perustin ensimmäisen IT-yritykseni Data Check Oy:n jo vuonna 1985. Yhtiö oli ilmeisesti ensimmäinen joint venture -tyyppisellä rahoitusmallilla Suomessa. Sen lanseerasi Suomeen Pentti Kouri, johon minun oli kunnia tutustua. Kouri toimi kasvoina, mutta päärahoittaja oli kuitenkin Pajusen kauppiassuku ja erityisesti Jussi Pajunen, joka nykyisin johtaa Helsingin kaupunkia. Yritys sai hyvän lähdön ja siitä kasvoi nopeasti ykköstoimija Suomen kassajärjestelmämarkkinoilla.”

”Alkuvuonna 1997 Data Check fuusioitiin Aldataan, ja samalla Capman tuli suurimmaksi omistajaksi. Noin vuoden kuluttua tästä sain tehtäväkseni laittaa Aldata listauskuntoon Helsingin pörssiin toimitusjohtajan roolissa. Yritys listautui menestyksekkäästi vuonna 1999. Listautumisen tarkoituksena oli rakentaa Aldatasta kansainvälinen yhtiö. Tämä onnistui mainiosti hyvien yrityskauppojen avulla ja vuonna 2003 jo 80 % liikevaihdosta tuli Suomen ulkopuolelta. Näiltä vuosilta kertynyttä kokemusta olen pystynyt hyödyntämään menestyksellä myös CraftHousessa.”

Lyhyemmät syklit ja muuttuvat toimintamallit

Kysyttäessä Jarmo Kalliolalta muutoksista bisneksen tekemisessä tällä vuosituhannella hän vastaa: ”Liiketoiminta on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Draivereina lähinnä Internet ja globalisaatio. Syklit yritysten toiminnassa ovat lyhentyneet ja muutokset toimintamalleissa ovat jatkuvassa murroksessa. Esimerkiksi ohjelmistoissa on menty lisenssimyynnistä SaaS-malliin ja nyt entistä enemmän pilvipalveluihin. Lisenssien sijaan maksetaan tapahtumista ja käytettävyydestä ja oman organisaation sijaan ulkoistetaan toimintoja.”

”Tehokkuus, tuottavuus ja kilpailukyky ovat mantroja, joita kuulemme väsymiseen asti. Teollinen tuotanto ja ainakin raskas sellainen siirtyy pois Suomesta ja sitten Euroopasta. Tilalle pitää saada luovaa liiketoimintaa, kuten ohjelmistot, peliteollisuus ja formaattiliiketoiminta. Maataloudessa Suomella on isot mahdollisuudet luomun ja puhtaan luonnon ympärillä. Myös puhdas vesi ja luonto ja sitä kautta matkailu ovat tulevaisuuden kasvualoja Suomessa.”

Työ kävi harrastuksesta

Vastauksena työn ja harrastusten yhteensovittamiseen Kalliola toteaa: ”Työn ja harrastusten yhteensovittaminen oli minulle kivuton juttu, sillä ne olivat minulle pitkään yksi ja sama asia. Ei ollut aikaa harrastaa eikä hirveästi edes mielenkiintoa, sillä vaihteleva työ antoi todella paljon ja vastapainona työlle oli perhe. Kaikki vapaa-ajat ja lomat vietettiin yhdessä ja matkusteltiin paljon maailmalla. Nyttemmin olen hidastanut tahtia, enkä ole aktiivisesti mukana kuin kolmessa yhtiössä, joten aikaa on jäänyt valokuvaukselle, kalastukselle, pyöräilylle ja melonnalle sekä ystäville.”

Yrittäminen onnistuu Suomessa

”Suomessa yrittäjänä oleminen on todellinen haaste, mutta ei mitenkään mahdotonta. Huonona pidän jatkuvasti nousevia veroja ja sosiaalimaksuja. Ne rapauttavat pikkuhiljaa meidän kansainvälistä kilpailukykyämme ja yritykset joutuvat harkitsemaan tarkkaan, missä toimintojaan jatkossa pitävät. Suomen palkkatasosta puhutaan paljon, mutta kun se suhteutetaan elinkustannuksiin, niin ei siellä kyllä leikkaamisen varaa ole. Suomalainen insinööri on mielestäni jopa alipalkattu osaamiseensa nähden.”

”Virkakoneistoa pitää yksinkertaistaa ja päällekkäisyydet poistaa kovalla kädellä. Sairaaloissa on jatkuva pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Entä jos otettaisiin hallinnolliset tehtävät heiltä pois ja annettaisiin ne esimerkiksi kaupallisen koulutuksen saaneille henkilöille, niin meille vapautuisi noin 30 % lisää kapasiteettia alalle ja hoitojonot olisivat historiaa hyvin nopeasti?”

”Kaikesta huolimatta olen optimisti tulevaisuutemme suhteen. Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, yhteiskuntarauha, alhainen näkyvä korruptio, hyvät suhteet naapurimaihin ja pääosin hyvää asennetta työntekoon. Kun tämä pohja ja voimavarat ohjataan Suomelle kilpailukykyiseen toimintaan, jolla on tulevaisuutta, niin olemme voittajia myös tulevaisuudessa”, Jarmo Kalliola päättää luottavaisena.